Linnasta usein kysyttyä

Miksi linna rakennettiin keskelle jokea?

Linnan rakennuspaikka oli vanhojen vesi- ja maareittien risteyskohta. Joki muodosti valmiin vesiesteen eli eräänlaisen vallihaudan linnan suojaksi. Vettä pitkin oli myös helppo kuljettaa linnan rakentamisessa tarvittuja materiaaleja.

Kuka linnan rakensi?

Suomi kuului 1600-luvulla Ruotsin valtakuntaan. Linnan rakentamiskäskyn antoi Ruotsin kuningas Kaarle IX. Rakennustöiden johtajat tulivat Ruotsista, kuten myös muurarimestarit alkuaikoina. Rakentamiseen osallistuivat linnan varusväki ja paikalliset talonpojat. Talonpojilla oli velvollisuus osallistua linnan rakentamiseen kuusi päivää vuodessa.

Millainen linna oli ehjänä?

Ei ole tarkkaa tietoa siitä, miltä linna missäkin vaiheessa näytti. Muurit olivat paljon korkeammat kuin nykyään, ja linnassa oli jonkinlainen katto. Pohjoisen portin päällä oli torni. Myöhemmin linnan yläosiin rakennettiin maavallit.

Miksi linnasta tuli raunio?

Linnasta taisteltiin ainoastaan kerran, ja se oli Suuren Pohjansodan (1700-21) aikana. Venäläiset piirittivät linnaa viisi viikkoa ja saivat sen lopulta haltuunsa. Lopuksi he räjäyttivät linnan, jotta sitä ei enää voitaisi käyttää. Ruutitynnyreitten räjäyttäminen sytytti linnan puurakenteet tuleen, minkä seurauksena muurien yläosat sekä maavallit romahtivat alas.

Miksi maantiesilta menee raunion yli?

Silloin kun linna oli toiminnassa, sen läpi sai kulkea joen toiselle puolelle puusiltoja pitkin. Reitti säilyi käytössä, vaikka linna oli raunioitunut. 1800-luvun alussa raunion päälle rakennettiin puusilta. 1930-luvulla kulkijoita ja etenkin autoja alkoi olla jo niin paljon, että puusilta päätettiin korvata uudella betonisillalla.

Maantiesillan poistamista raunion päältä on vaadittu usein. Korvaavaa reittiä ei ole helppo saada aikaan, koska Kajaaninjoen rannat ovat kauttaaltaan arvokkasta kulttuurimaisemaa. Betonisilta täytyy kuitenkin piakkoin uusia ja ehkä asia silloin taas nousee esiin.

Onko linnan sisäpihalle kätketty kultainen pukki?

Tarina kultaisesta pukista on saanut alkunsa Ior Bockin 1970-luvulla sepittämistä kertomuksista suvustaan. Tarina on saanut kannattajia eri puolella maailmaa ja he ovat anoneet lupaa kaivaa pukki, myöhemmin tykki, esiin Kajaanin linnanraunion pihalta. Museovirasto on kieltänyt kaivaukset, koska pelkkä tarina ei riitä perusteeksi. Museoviraston omien kaivausten mukaan pihalta on löytynyt linnan käyttöaikaisten kerrosten alta vain koskematonta pohjamaata.